Is this funny? – Tämäkö muka naurattaa?

Is it appropriate that we make fun of our descendants? But I tell you, we got our laughs!

En tiedä, kuinka sopivaa on pilailla omien jälkeläistensä kustannuksella? Mutta voin taata, että meillä on ollut hauskaa!

Jussi Vatanen and Ryan Gosling … brothers?

There is something similar in the look of the Finnish actor Jussi Vatanen and Canadian actor Ryan Gosling.

Vatanen is now one of the most popular actors in Finland, especially due to Saturday night comedy show Putous in TV.

Gosling, though did not a receive this year the Best Actor Oscar nomination in the movie Drive (rated high in IMDB), is also surfing on the wave of success.

The both have also musical ambitions. Vatanen has  published an album Saletisti natsaa (Sofity link), the opening track is Pump Up the Sightseeing (video link). Gosling has a band Dead Man’s Bones (Spotify link), track #3 is In The Room Where You Sleep (video link).

So? Brothers or not?

[The source of Jussi's picture is here, and Ryan's picture here.]

10 vuotta sitten: lunta satoi myös vuoden 2002 helmikuussa

Tänään 19.2.2012 ainakin eteläinen Suomi on pienen lumikaaoksen keskellä.

Myös lähes tasan kymmenen vuotta sitten, helmikuun 23. päivä pyrytti kunnolla, mutta se ei estänyt meitä talsimasta ystävämme syntymäpäivän viettoon (onnea vain KS  tulevan syntymäpäiväsi johdosta!).

Seuraava päivä, 24.2.2002 olikin sitten loistavan aurikoinen. Espoon Laajalahti tarjosi hienon ulkoilumahdollisuuden. Sen rantapusikot olivat saaneet koristeellisen lumikuorrutuksen.

* * *

Alla oleva panoraamakuva on otettu tänään 19.2.2012 vain muutama minuutti sitten. Kuvana se ei ole kovin hääppöinen eikä dramaattinen, mutta toimikoon tekniikkaesittelynä. Otin sen Nokia E7 -puhelinkameralla ja käytin siinä Nokia Ovi -sovelluskaupasta ilmaiseksi ladattavaa Panorama-ohjelmaa. Aivan näppärä kokonaisuus.

* * *

Taloyhtiömme pihaa ja liittymätietä on pitänyt puhdistaa jo muutamaan kertaan tämän päivän aikana.Lumitöitä on vielä tiedossa tänään illallakin.

Jazz Slang

Reblogged from :>)azZClefs#:

• 

From just about its inception, Jazz has had a (spoken) language all its own. Though most words haven’t seen the light of day outside of a jazz club, quite a few have found their way into the mainstream American lexicon, and are still bandied about today. Words like, hip, cat and daddy-o have helped contribute to Jazz’s “cool” mystique. 18 Karat — All the way, full out. The Duke is a classy guy, his heart is “18 karat.” Air-check — A recording of a radio or television performance. Did you hear …

This such a great collection of jazz slang that I had to reblog it!

Koskikarakoskella – At the dipper rapids

Aamuinen 25 astetta pakkasta houkutteli Hirvihaaranjoen Myllykoskelle Mäntsälässä tarkistamaan, kuinka koski höyrysi ja olisiko koskikara tai pari paikalla.

Viikko sitten tapasin toisen luontokuvaajan samalla koskella. Silloin emme päässeet aivan yhtä lähelle karoja, eikä koskikaan ollut aivan yhtä kuvauksellinen. Tänä viikonloppuna olin yksin paikalla. Nyt oli parempi onni.

* * *

It was -25 Celsius (-15 Farenheit) this morning even in Southern Finland. It was time to check how Myllykoski, the rapids near us looked like. Any frost smoke, any white-throated dippers?

Tässä minä ole, koskikara. – Here I am, White-throated Dipper.

Tässä on kotini. – This is my home.

Myllykosken silta Hirvihaarassa. Koskikara kuvassa oikealla, löydätkö? – Myllykoski bridge at Hirvihaara. The dipper at the right, do you find it?

Joku toinen valokuvaaja oli rakentanut kuvaussuojan, kiitos! – A hide made by some other photographer. Thanks!

Mitäs täällä veden alla on? – What is here under the surface?

Kunnon poseeraus – A nice pose.

Kohti aurinkoa. – To the sun.

Uima-altaan reunalla. – At the poolside.

Uskaltaisinko sukeltaa? – Do I dare to dive?

Jazz in Vaasa 1971 – epilogue 2012

November last year I published some pictures I had taken at the Vaasa Youth Festival summer 1971. This triggered some interesting responses.

• The blog and pictures have been viewed about 7 000 times by today. The picture below has been clicked most often.

Dexter Gordon (sax) in Vaasa, Finland 1971, with Eero Ojanen (p), Pekka Sarmanto (b) and Esko Rosnell (d)

• Facebook group dedicated to Vaasa Youth Festival found this blog. – I joined the group.

• Sax on the Web promoted the blog by keeping Dexter Gordon’s picture on the front page for several weeks, creating good traffic to the blog. – Thanks Harri.

• Jeroen, an admirer of Dexter Gordon from the Netherlands asked if he could get a copy of one of Dexter’s pictures. – Deal made.
  

  Jeroen, a happy owner of the picture of Dexter Gordon

• I met guitarist Ilpo Saastamoinen in one seminar in Helsinki last December. – He got prints of his pictures.
  

  Ilpo Saastamoinen in December 2011 and June 1971

• Saxophonist Eero Koivistoinen played in a concert in Helsinki last January. – He got prints of his pictures after the gig.
  

  Eero Koivistoinen in January 2012 and June 1971

• I’ve been in contact with Martha Gaber (living now in Denmark), who sang and played lute. She sent me a nice piece of history information: “The poncho (which I naturally made myself) has long since gone to the Salvation Army, but the lute is still with me. Later I bought a guitar for my work as a Sotilaskotisisar, when I was taken all kinds of strange places in jeeps and boats to sing to the boys.” – Hope to meet you Martha one day in Denmark, and give you too some prints.

• One eager jazz music lover in Far East has made a YouTube video using my pictures at the background for Eero Koivistoinen’s recording “For Children”. – Should I be proud or irritated?

• I have donated the negatives of these photographs to The Finnish Jazz & Pop Archive (JAPA). – Big thank to their nice staff, Janne Mäkelä, Maaret Storgårds and Jouni Eerola (and to Finnish Jazz Federation’s Lauri Laurila, who guided me to JAPA).

• Today I got a mail, a very interesting one for two reasons. Firstly, the girl sitting next to Dexter Gordon in this picture has been identified! Secondly, I learned to know Seppo Lemponen, who was helping Dexter during his visit in Vaasa. He has written a super nice story (in Finnish) about three days (and nights) with “Nature Boy” Dexter. (Seppo has also written a doctor thesis titled “Swing to bop – hep to hip. A study in jazz parlance.”) – Thanks Seppo!

Suomen kunnat presidenttiehdokkaiden epäpoliittisten ominaisuuksien valossa

Käynnissä olevissa presidentinvaaleissa on yritetty löytää ehdokkaista eroja, vaikka aina se ei ole ollut helppoa. Kuitenkin, tutustumalla heidän vaalikonevastauksiinsa, kuuntelemalla vaaliväittelyitä, seuraamalla tiedotusvälineiden viihteellistävää ehdokasprofilointia ja muistelemalla heidän aiempia tekosiaan, olen pystynyt stereotypioimaan heidät eräiden paljolti epäpoliittisten eli presidentin toimen hoitamiseen vain epäsuorasti (jos sitenkään) liittyvien seikkojen suhteen.

Tämän karkean ja mielivaltaisen luokittelun muuttujiksi valitsin

• Arvomaailman: tyypittyikö ehdokas pääsääntöisesti konservatiiviksi vai edustiko hän viime aikoina aika vahvasti esillä ollutta (arvo)liberalismia.
• Ikä: jako oli selkeä, yli ja alle 60 vuotaat ehdokkaat
• Puolison näkyvyys kampanjassa: tämä oli ehkä epämääräisin luokitteluperuste, mutta tiedotusvälineiden kautta pystyin luomaan oman näkemykseni tästäkin.
• Sukupuoli: ei tarvinne selittää.
• Uskonnollisuus: eräät ehdokkaista ovat tuoneet selkeästi esiin oman uskonnollisen arvomaailmansa, toiset ovat selvästikin ottaneet siihen etäisyyttä ja käyttäytyneet sekulaarisesti.

Yhteenvetoni ehdokkaiden piirteistä on tässä:

Minua alkoi kiinnostaa, kuinka nämä ehdokkaiden ulkokohtaiset piirteet ja esiintyminen näkyivät Suomen kuntakohtaisessa äänestyskäyttäytymisessä.

Analyysi olisi ollut kovin työläs ilman Tilastokeskusta. Sen PX-Web-tietokannoista latasin kotikoneelleni koko maan vaalialuekohtaiset äänestysprosentit ja –määrät. (Älä säikähdä tiedoston muotoa, apu niiden käyttöön löytyy PC-Axis-ohjelmasta, joka linkkautui Exceliin vaivattomasti.)

Seuraava vaihe olikin sitten yksinkertaista taulukkolaskentaa. Summasin kunkin viiden luokittelumuuttujan perusteella kaikkien kahdeksan ehdokkaan saamat äänimäärät kunnittain. Näistä poimin viisi suurimman prosenttiosuuden saanutta kuntaa kunkin luokittelumuuttujan ääripäistä. Jos tuntui monimutkaiselta, niin oheiset kuvat selventävät.

Yhden poikkeuksen tein analyysissäni. Koska RKP on kielipuolue, olisi Ahvenanmaan ja muiden ruotsinkielisten kuntien mukana olo vääristänyt ja yksipuolistanut analyysiä liikaa, eli painottanut liikaa Biaudet’n ääniosuutta. Käsittelin siis vain niitä 304 kuntaa, joissa enemmistö on suomenkielisiä.

Ja sitten johtopäätöksiin. Jokaisesta viidestä luokittelijasta on ohessa kuva, jossa pallukan koko antaa mielikuvan kunnan sisällä samankaltaisten ehdokkaiden saamasta ääniosuudesta: mitä suurempi pallo, sitä ylivoimaisempi oli samanmielisten osuus. (Klikkaa kuvaa, niin näet sen suurempana.)

Ehdokkaiden arvomaailma ja top 5 -kuntien äänestyskäyttäytyminen

Arvomaailman vaikutus näkyy selvänä konservatiivisuuden keskittymänä Pohjanmaalla. Pienehköissä Keski- ja Etelä-Pohjanmaan pitäjissä äänestettiin lähes yksimielisesti konservatiivisuuteen taipuvaista ehdokasta. Liberaaleja ajatuksia esittäneet ehdokkaat – Haavisto-ilmiö – saivat suurimmat äänisaaliit eteläisissä yliopistokaupungeissa, pienenä hauskana mausteena Karkkila. Äänisaaliit olivat kolmanneksen luokkaa.

Ehdokkaiden ikä ja top 5 -kuntien äänestyskäyttäytyminen

Ikä oli merkittävä tekijä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan äänestäjille, Väyrysen vahvalla alueella. Arvomaailma ja ikä näyttävät osittain korreloivan yliopistokaupungeissa. ’Nuoret’ ehdokkaat saivat näissä lähes puolet äänistä, kun Essayah ja Soini siirtyivät konservatiiveista ’nuorten’ ryhmään.

Ehdokkaan puolison esillä olo kampanjoinnin aikan ja top 5 -kuntien äänestyskäyttäyminen

Puolison esillä olo vaalikampanjassa, tai sen liepeillä hajaannutti Suomen. Toiko puolison näkyvyys lisää ääniä vai ei, ei kuulu tämän analyysin piiriin, mutta ainakin tämän kysymyksen voi nostaa esiin. Tässä ryhmittelyssä Arhinmäki oli yksin kahden naisehdokkaamme kanssa.

Ehdokkaan sukupuoli ja top 5 -kuntien äänestyskäyttäytyminen

Presidentin sukupuolella saattaa olla nyky-Suomessa vielä paljon merkitystä, vaikka Halonen onkin istunut kaksi kautta. Tai sitten pääehdokkaiden vetovoima oli niin suuri, että tämä vertailu ei ole lainkaan järkevää, vaan vitivalkoista nollatutkimusta.

Ehdokkaan uskonnollisuus ja top 5-kuntien äänestyskäyttäytyminen

Viimein vertailtu luokittelija, uskonnollisuus tuo esiin Suomen  raamattuvyöhykkeen. Siellä uskonnollisen vakaumuksensa esiin tuoneet ehdokkaat saivat kolme neljännestä äänistä. Vielä vahvempi oli etelän suurten kaupunkien sekularismi, näissä neljä viidestä äänestä  annettiin uskontoa taustalla pitäneille ehdokkaille. Eli meillä on fundamentaalinen Pohjanmaa ja maallistunut etelä myös äänestäjien mielestä. No, eipä tuo mikään iso yllätys ollut.

Mutta miksi Lipponen sai suurimman äänisaaliinsa (15,5 %) Hangossa?

Ja  joku piilotettu juoni tässäkin blogissa täytyy olla … muistakaa käydä äänestämässä.