SaloTech – ICT-yritysten yhteistyötä salolaisittain


Perusinsinööri Veijo Miettinen oli jo kuusi vuotta sitten kaukaa viisas. Hän kirjoitti helmikuussa 2006: ”Oulun, Tampereen ja Salon happy-hour ravintoloissa istuukin joka ilta työpäivän päätteeksi sadoittain turhautuneita Nokian tuotekehittelijöitä jotka auliisti kertovat, mitä kaikkea käyttäjiä kiinnostavia uusia palveluja kännykään voisi kehittää, jos pomolta vain saisi luvan.

Nyt iso osa näistä tuotekehittelijöistä ja muistakin ohjelmisto- ja elektroniikka-alan osaajista ihmettelevät, mitä seuraavaksi.  Applen ja Samsungin kännykkäoivallukset ovat pudottaneet  äiti-Nokian polvilleen ja pakottaneet monet sen alihankkijat supistamaan tuotantoaan tai vähintäänkin reivaamaan tuotevalikoiman uusiksi. Eikä noita happy hour –ravintoloitakaan taida enää olla pystyssä samaa määrää.

Nokia on käynnistänyt laajan uudelleentyöllistämisohjelman, joka rahallisesti ja kouluttamalla tukee ja innostaa halukkaita oman yrityksen perustamisessa. Mutta tämä ei taida riittää pelastamaan kaikkia.

Saloa tämä elektroniikka-alan kurimus koettelee kovalla kädellä. Siellä ei kuitenkaan ole jääty apaattisena makailemaan sohvalle. Salo, joka on tutkimuksin todettu Suomen yrittäjäystävällisimmäksi seutukunnaksi, on käynnistämässä Salotech–ohjelmaa, jolla alueen tieto- ja viestintäteknologian (ICT) yrityksiä patistetaan ja houkutellaan yhteistoimintaan. Ohjelma toimii Yrityssalon siipien alla, vetäjänä Peter Soinu.

Olin torstaina 19.1.2012 mukana ohjelman käynnistystilaisuudessa, johon oli kutsuttu mielenkiintoisia alustajia.

Matti Apunen EVAsta kaipaili korealaista meinikiä Saloon.

Kaupunginjohtaja Antti Rantakokon avaussanojen jälkeen podiumille nousi Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n Matti Apunen, joka kannusti Saloa Suomen Koreaksi (“kaikki muu olisi liian vaatimatonta“). Hän osasi sarkastisen viihdyttävällä tavalla verrata Suomen ja (Etelä-) Korean yritysilmapiiriä. Tässä pari poimintaa:

  • ”Suomalainen yhteiskunta on toivottoman hidas päättämään ja toteuttamaan.”
  • ”Jos hassuista ajatuksista olisi jaettu Nobeleita, olisi niitä tullut monta Suomeen.”
  • ”Korealaisia opiskelee ulkomailla sata tuhatta nuorta, monet USAn parhaissa yliopistoissa. Suomalaisten määrä on muutamia tuhansia.”
  • ”Globalisaatio on armoton, mutta täynnä mahdollisuuksia.”
  • ”Verkostoituminen on äärimmäisen tärkeää.”
  • ”Kyllä rikastuminen tekee ihmisen onnelliseksi.”
  • ”Kun Tampereella keksitään jotakin tavallisuudesta poikkeavaa, niin pian todetaan, että ”ei nyt aleta riehuun” tai ”älä nyt pullaas tukehdu”.”

Jyrki Ali-Yrkkö ETLAsta kertoi mukavalla tavalla siitä, mistä löytyy yrittämisen uusi vauhti.

Jyrki Ali-Yrkkö Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta ETLA:sta yllätti myönteisesti. Hän pystyi elävöittämään herkästi tylsää finanssitalouden ja kilpailukyvyn teemaa osuvilla esimerkeillä ja sopivalla yksinkertaistamisella. Hän korosti  seuraavia seikkoja:

  • Valmistuksen rooli pienenee: Suomessakin valmistettu tuote voi olla kilpailukykyinen, koska muut tuotteen arvoa synnyttävät tekijät ovat merkittäviä.
  • Yritysten kilpailunkenttä hajoaa yhä hienojakoisemmiksi ja kansainvälisemmiksi.
  • Tuotteen arvoketju pitää todella ymmärtää syvällisesti.
  • Ohjelmistojen merkitys kasvaa laitevalmistuksessa.
  • Tulevaisuuteen voidaan vaikutta kaikilla niillä päätöksillä, joita teemme tänään.

Risto Linturi kuuntelee 3D-tulostimella tehdyn Stradivarius-viulun sointia.

Maamme johtava teknologiafuturologi Risto Linturi kertoi tulevista, mullistavista keksinnöistä ja tuotteista. Hän herätteli kuulijoita puhaltamalla tuomaripilliin, jonka oli itse tulostanut 3D-printterillä.

Riston mielestä yritystoiminnan pohtiminen tarpeen näkökulmasta on vanhanaikaista. (Minulta jäi tosin kirjaamatta muistiin, mikä olisi oikeampi tapa.) Michael Porteriin viitaten hän sanoi, että ”vaativa asiakas tekee tuotteista hyviä”. Nyt vain pitäisi löytää nämä asiakkaat salolaisille yrityksille.

Hän korosti näkyvyyden merkitystä salolaiselle IT-osaamiselle, ja yllytti – hänkin – yleisöä verkottumaan ja hankkiutumaan sosiaalisen verkostoon, erityisesti Google+:aan. (Tämän innostamana minäkin aktivoin Google+-tilin, ja kutsuin Riston ensimmäisenä verkostooni. Kuittaus tuli hänelta alta aikayksikön.)

Lopuksi Risto näytti muutamia esimerkkivideoita siitä, mihin suuntaan tekninen kehitys voi johtaa. Linkit näihin kaikkiin videoihin löytyy hänen esitelmäkalvostaan. Kannattaa katsoa ja ihmetellä.

Salolaisin voimin tehty multimediaesitys päätti päivän päivän, kiitos siitäkin. Kaikki esitykset ovat nähtävissä SaloTech.fi:n sivulla.

Työssäni – nykyisessä ja entisissä – olen törmännyt moniin näistä salolaisten yritysten haasteista. Päivä herätti minut miettimään

  • Kuinka vältetään salolaisten yritysten jääminen vain paikallisiksi toimijoiksi?
  • Miten tunnistetaan kilpailijat?
  • Mistä löytyy omaa osaamista tukeva ja täydentävä kumppani?  Varsinais-Suomesta? Muualta Suomesta? Vai pitääkö peräti lähteä merta edemmäs kalaan, jotta omien arvoverkkojen reiät voidaan paikata?
  • Kuinka tunnistetaan, että ollaan kilpailukykyisiä? Miten onnistumista mitataan ennen liikevaihdon merkittävää kasvua?

Onnea SaloTech-ohjelmalle, Salolle ja seudun yrittäjille!

About Olli Laasanen

Eyes and ears open. New and old. Jobs and hobbies. Pictures and music. Entertaining and serious. Change and stability. Nature and urban.
This entry was posted in Yhteiskunta and tagged , , , , , , , . Bookmark the permalink.

2 Responses to SaloTech – ICT-yritysten yhteistyötä salolaisittain

  1. Tiina Vainio says:

    Hei Olli, linkitin tämän kirjoituksesi omaan juttuuni
    http://www.bitti.fi/verkostoidu-palvele-ja-vaadi/
    joka myös sivusi SaloTechiä. Oikein hyvä yhteenveto tilaisuudesta, kiitokset!

    • Kiitos Tiina! Näistä pienistä puroista – yhteydenotoista, keskusteluista, blogeista … – syntyy jutussasi mainituttu verkottumisen voima.

      Muutkin, käykää lukemassa Tiinan blogi. Se sisältää paljon hyviä ajatuksia.

Comments are closed.