Suomen kunnat presidenttiehdokkaiden epäpoliittisten ominaisuuksien valossa


Käynnissä olevissa presidentinvaaleissa on yritetty löytää ehdokkaista eroja, vaikka aina se ei ole ollut helppoa. Kuitenkin, tutustumalla heidän vaalikonevastauksiinsa, kuuntelemalla vaaliväittelyitä, seuraamalla tiedotusvälineiden viihteellistävää ehdokasprofilointia ja muistelemalla heidän aiempia tekosiaan, olen pystynyt stereotypioimaan heidät eräiden paljolti epäpoliittisten eli presidentin toimen hoitamiseen vain epäsuorasti (jos sitenkään) liittyvien seikkojen suhteen.

Tämän karkean ja mielivaltaisen luokittelun muuttujiksi valitsin

  • Arvomaailman: tyypittyikö ehdokas pääsääntöisesti konservatiiviksi vai edustiko hän viime aikoina aika vahvasti esillä ollutta (arvo)liberalismia.
  • Ikä: jako oli selkeä, yli ja alle 60 vuotaat ehdokkaat
  • Puolison näkyvyys kampanjassa: tämä oli ehkä epämääräisin luokitteluperuste, mutta tiedotusvälineiden kautta pystyin luomaan oman näkemykseni tästäkin.
  • Sukupuoli: ei tarvinne selittää.
  • Uskonnollisuus: eräät ehdokkaista ovat tuoneet selkeästi esiin oman uskonnollisen arvomaailmansa, toiset ovat selvästikin ottaneet siihen etäisyyttä ja käyttäytyneet sekulaarisesti.

Yhteenvetoni ehdokkaiden piirteistä on tässä:

Minua alkoi kiinnostaa, kuinka nämä ehdokkaiden ulkokohtaiset piirteet ja esiintyminen näkyivät Suomen kuntakohtaisessa äänestyskäyttäytymisessä.

Analyysi olisi ollut kovin työläs ilman Tilastokeskusta. Sen PX-Web-tietokannoista latasin kotikoneelleni koko maan vaalialuekohtaiset äänestysprosentit ja –määrät. (Älä säikähdä tiedoston muotoa, apu niiden käyttöön löytyy PC-Axis-ohjelmasta, joka linkkautui Exceliin vaivattomasti.)

Seuraava vaihe olikin sitten yksinkertaista taulukkolaskentaa. Summasin kunkin viiden luokittelumuuttujan perusteella kaikkien kahdeksan ehdokkaan saamat äänimäärät kunnittain. Näistä poimin viisi suurimman prosenttiosuuden saanutta kuntaa kunkin luokittelumuuttujan ääripäistä. Jos tuntui monimutkaiselta, niin oheiset kuvat selventävät.

Yhden poikkeuksen tein analyysissäni. Koska RKP on kielipuolue, olisi Ahvenanmaan ja muiden ruotsinkielisten kuntien mukana olo vääristänyt ja yksipuolistanut analyysiä liikaa, eli painottanut liikaa Biaudet’n ääniosuutta. Käsittelin siis vain niitä 304 kuntaa, joissa enemmistö on suomenkielisiä.

Ja sitten johtopäätöksiin. Jokaisesta viidestä luokittelijasta on ohessa kuva, jossa pallukan koko antaa mielikuvan kunnan sisällä samankaltaisten ehdokkaiden saamasta ääniosuudesta: mitä suurempi pallo, sitä ylivoimaisempi oli samanmielisten osuus. (Klikkaa kuvaa, niin näet sen suurempana.)

Ehdokkaiden arvomaailma ja top 5 -kuntien äänestyskäyttäytyminen

Arvomaailman vaikutus näkyy selvänä konservatiivisuuden keskittymänä Pohjanmaalla. Pienehköissä Keski- ja Etelä-Pohjanmaan pitäjissä äänestettiin lähes yksimielisesti konservatiivisuuteen taipuvaista ehdokasta. Liberaaleja ajatuksia esittäneet ehdokkaat – Haavisto-ilmiö – saivat suurimmat äänisaaliit eteläisissä yliopistokaupungeissa, pienenä hauskana mausteena Karkkila. Äänisaaliit olivat kolmanneksen luokkaa.

Ehdokkaiden ikä ja top 5 -kuntien äänestyskäyttäytyminen

Ikä oli merkittävä tekijä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan äänestäjille, Väyrysen vahvalla alueella. Arvomaailma ja ikä näyttävät osittain korreloivan yliopistokaupungeissa. ’Nuoret’ ehdokkaat saivat näissä lähes puolet äänistä, kun Essayah ja Soini siirtyivät konservatiiveista ’nuorten’ ryhmään.

Ehdokkaan puolison esillä olo kampanjoinnin aikan ja top 5 -kuntien äänestyskäyttäyminen

Puolison esillä olo vaalikampanjassa, tai sen liepeillä hajaannutti Suomen. Toiko puolison näkyvyys lisää ääniä vai ei, ei kuulu tämän analyysin piiriin, mutta ainakin tämän kysymyksen voi nostaa esiin. Tässä ryhmittelyssä Arhinmäki oli yksin kahden naisehdokkaamme kanssa.

Ehdokkaan sukupuoli ja top 5 -kuntien äänestyskäyttäytyminen

Presidentin sukupuolella saattaa olla nyky-Suomessa vielä paljon merkitystä, vaikka Halonen onkin istunut kaksi kautta. Tai sitten pääehdokkaiden vetovoima oli niin suuri, että tämä vertailu ei ole lainkaan järkevää, vaan vitivalkoista nollatutkimusta.

Ehdokkaan uskonnollisuus ja top 5-kuntien äänestyskäyttäytyminen

Viimein vertailtu luokittelija, uskonnollisuus tuo esiin Suomen  raamattuvyöhykkeen. Siellä uskonnollisen vakaumuksensa esiin tuoneet ehdokkaat saivat kolme neljännestä äänistä. Vielä vahvempi oli etelän suurten kaupunkien sekularismi, näissä neljä viidestä äänestä  annettiin uskontoa taustalla pitäneille ehdokkaille. Eli meillä on fundamentaalinen Pohjanmaa ja maallistunut etelä myös äänestäjien mielestä. No, eipä tuo mikään iso yllätys ollut.

Mutta miksi Lipponen sai suurimman äänisaaliinsa (15,5 %) Hangossa?

Ja  joku piilotettu juoni tässäkin blogissa täytyy olla … muistakaa käydä äänestämässä.

About Olli Laasanen

Eyes and ears open. New and old. Jobs and hobbies. Pictures and music. Entertaining and serious. Change and stability. Nature and urban.
This entry was posted in Yhteiskunta and tagged , , , , , , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s