Mitä lukisin tänään? Mitä haluaisin tietää? Kirjasto auttaa!


Lapsuudessani lempipaikkojani oli Lestijärven kunnankirjasto, kirjastonhoitan Jenny Pirkkasen kotitalon yläkerrassa. (Kirjaston hoidon lisäksi Jennyllä oli toinenkin toimi: kotinsa alakerrassa hän piti yllä naapuripitäjän apteekin haarakonttoria eli Lääkekaappia, josta sai ostaa käsikauppalääkkeitä. Jennyssä kulttuurin ja kehon ylläpito yhdistyivät hienolla tavalla.)

Lestijärven kunnallinen kantakirjasto avattiin 1949, kirjoja oli silloin vain vajaa parisataa kappaletta. Synnyinkuntani kirjaston historiikki kertoo myös vanhempieni vahvasta sidoksesta kirjastoon.  Kirjaston johtokunnan ensimmäisen puheenjohtaja oli isäni Pentti, silloinen kunnankirjuri. Äitini Hilkka oli taas ensimmäinen asiakas; hän sai lainaajanumeron yksi, joka hänellä lienee yhä edelleen. Vahvan mieltymykseni kirjoihin olen minä – kuten varmaan kaikki sisarukseni – saanut siten jo veren perintönä. Yksi meistä kouluttautui myöhemmin kirjastoalan ammattilaiseksi.

* * *

Tänään kirjastot ovat paljon muuta kuin pelkkiä paperisten kirjojen lainaamoja. Sen lisäksi, että niistä voi saada käyttöönsä vaikkapa desibelimittarin, ne ovat verrattomia tietolähteitä.

Vaikka internet on mullistanut tiedon haun ja käytännössä tappanut tietokirjat, Kirjastot tarjoavat tiedonnälkään älykkään käyttöliittymän – ja vielä internetin kautta: kirjastoalan ammattilaisten tietopalvelun.

Lähetin sinne kysymyksen viime sunnuntaina, ja erinomainen, tyhjentävä vastaus odotti sähköpostissani eilen keskiviikkona. Nyt lukulistallani on monta dekadenssiin liittyvää kirjaa. Tietopalvelun arkistossa on jo yli 20.000 vastausta, vaikkapa vastaus siihen, mistä löytyy Kaunis Lestijärvi -valssin nuotit.

Yksi ylivertaisimmista palveluista Suomessa on ilmainen, kaikille avoin kirjasto. Toivottavasti kirjastojen arvostus säilyy. Kirjastolaitos tarvitsee muutamat miljoonansa budjettivaroistamme. Tämän arvostuksen soisi näkyvän myös kirjasto- ja informaatioalan ammattilaisten palkkauksessa, joka ei ole oikeassa suhteessa alalla vaadittuun koulutuksen ja sen arvostuksen kanssa.

* * *

On hieno nähdä, kuinka tyttären tyttäreni kertoo silmät välkkyen, mitä kaikkea hän sai tehdä kirjastossa ja mitä kirjoja ja musiikkia hän sai lainata. Vaikka oikea lukeminen ei vielä alle kolmivuotiaalta sujukaan, osaa hän ottaa kirjoista ja lehdistä jo ilon irti. Hän ‘lukee’ niitä ääneen ja sepittää omia tarinoitaan. – Eikä mene kuin hetki ja hän osaa yhdistää kirjaimet sanoihin. Sitten hänelle avautuu kokonaan uusi maailma.

About Olli Laasanen

Eyes and ears open. New and old. Jobs and hobbies. Pictures and music. Entertaining and serious. Change and stability. Nature and urban.
This entry was posted in Yhteiskunta and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

One Response to Mitä lukisin tänään? Mitä haluaisin tietää? Kirjasto auttaa!

  1. Sattumoisin Iltalehtikin kirjoitti eilen samasta teemasta: http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2012080915934597_pk.shtml. Hyvä, että kirjastoja tuetaan kaikilta suunnilta.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s