Kuvallisen taiteen yliannostus – An overload of pictorial art


I saw two very different exhibition in Helsinki this week.- – Helsinki Street is a group of Finnish street photographers. Their inspiring work is shown at Laboratory till end of September. – –  Ateneum, the national art gallery, is exhibiting the work of Helene Schjerfbeck (1862-1946), one of the most important artists in the Northern Europe, to celebrate her 150th anniversary. This exhibition is open till mid October. – – If you happen to be in Helsinki, do not miss these two exhibitions. If not, have at least a look at the virtual exhibition of Schjerfbeck’s art.

* * *

Näin tällä viikolla päivän välein Helsingissä kaksi hyvin erilaista kuvallista näyttelyä: Helsinki Street Laboratoryssa ja Helene Schjerfbeck Ateneumissa.

Ajattelin aluksi blogini otsikoksi “Epäreilu vertailu”, mutta pian tajusin, että eihän tässä ole mistään vertailusta ja vielä vähemmän kilpailusta kyse. Näin vain kaksi hyvin erilaista, erinomaista näyttelyä.

* * *

Helsinki Street -ryhmä kertoo kotisivuillaan: “Katuvalokuvaus on kävelemistä – ensisijaisesti ei minnekään. Helsinki Street haluaa kannustaa kävelemään vähemmän kohti jotakin ja enemmän kohti ei mitään.”

Katuvalokuvaus on ehkä lähimpänä ‘aitoa’ valokuvauksen henkeä: silmänräpäyksen tallentaminen, lavastamatta ja muokkaamatta. – Kannattaa käydä paikan päällä Laboratoryssa tutustumassa ja ihastumassa, aikaa on syyskuun loppuun saakka.

Helsinki Street -näyttely houkuttelee sisään yksinkertaisuudella.
The simpe entrance to Helsinki Street exhibition.

Katso ja ihastu.
See and be fascinated.

* * *

Helene Schjerfbeckin (1862-1946) syntymän 150-vuotisjuhlanäyttely on hengästyttävä, sekä teosten vaikuttavuuden että tuotannon esittelyn laajuuden vuoksi.

Näyttely kattaa Schjerfbecin uran varhaisteinin hennonhienoista piirroksista  80-vuotiaan taiteilijan kohdettaan säälimättömiin omakuvatutkielmiin, ja eri tyylilajien vaihtumisen elämänvaiheiden, kypsymisen ja ikääntymisen myötä.

Vasta näyttelyssa tajusin, kuinka vähän tunsin Schjerfbeckin eri tyylejä, ja kuinka mielenkiintoisia oli samasta teemasta jopa vuosikymmenien välein tehdyt uudet tutkielmat.

Jos maalaustaide vähääkään kiinnostaa – ja vaikka ei vielä niin paljon innostaisikaan -, tätä näyttelyä ei kannata jättää näkemättä. Aikaa on vielä puolitoista kuukautta. Jos et syystä tai toisesta pääse käymään Helsingissä, voit tutustua Schjerfbeckin taiteen virtuaalinäyttelyyn.

Sisäänpääsytarroja Ateneumin mainospylväässä, katutaidetta kai tämäkin. – Tickets, or stickers oautside Ateneum, sort of street art.

Näyttelytilassa kuvaaminen ei ollut sallittua, joten alla otos näyttelytilan porraskäytävästä, johon valo siivilöityy kattoikkunoiden kautta.

Ateneumin sisältä. – Inside Ateneum.

About Olli Laasanen

Eyes and ears open. New and old. Jobs and hobbies. Pictures and music. Entertaining and serious. Change and stability. Nature and urban.
This entry was posted in Artsy, Finland, Photo, photography, Valokuvaus and tagged , , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

4 Responses to Kuvallisen taiteen yliannostus – An overload of pictorial art

  1. rigbyte says:

    I browsed the virtual exhibition of Schjerfbeck’s paintings and drawings and was amused to see that every painting was not only in a different style, but in a style similar to another well known artist. Whistler, Ribera, Caspar David Friedrich, Renoir, Soutine, Matisse, Odilon Redon, Degas, Cubists, Japanese art. This is not to suggest she wasn’t a great painter, on the contrary, she was obviously very talented and I like nearly all her works. There is far too much emphasis today placed on “originality” in my opinion. I see her works as tributes to other artists. I wonder, though, if she ever developed a truly personal style. Thanks for introducing me to her works.
    As a rule, photographs the ‘real’ world of the street leave me depressed, and ‘Helsinki Street’ is no exception. I don’t understand what the gallery means by the words: “More Towards Nothing’. What are they trying to say?

    • I’m not able to say much about the styles of the artists. What I know is that I truly liked the works of Schjerfbeck. (I have forwarded your comment to the experts. Let’s see if they have time to say more …)

      About street photography: I find them in many cases clever, funny and positively spontaneous. In this sense Helsinki Street is really no exception, for me. – From the historical perspective, see e.g. this: http://wp.me/pvhXv-qL.

      Luckily, art is always about opinions, and we all can have our own.🙂

  2. Tämä näyttely pitää vielä käydä katsomassa

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s