Agadir – Nironen, Hiroshima – Penderecki … ja kauhun ääni


In English

Maanantai 6. elokuuta 1945 kello 8:15
Atomipommi räjähti Hiroshiman yllä Japanissa. 70.000-80.000 ihmistä – kolmannes asukkaista – kuoli välittömästi säteilyyn, paineen aiheuttamiin tuhoihin ja tulipaloihin.

Maanantai 29. helmikuuta 1960 klo 00:15
Maanjäristys tuhosi Agadirin rantakaupungin Marokossa. 12.000-18.000 ihmistä – reilu kolmannes asukkaista – kuoli sortuneiden rakennusten raunioihin.

* * *

“Krzysztof Penderecki 2008” by Akumiszcza. (Lähde: Wikipedia)

Vuonna 1960 puolalainen Krzysztof Penderecki (s. 1933) voitti teoksella 8’37” kolmannen palkinnon Katowicessa järjestetyssa sävellyskilpailussa. Hän ei sävellystyön aikana vielä tiennyt, miltä se orkesterin soittamana kuulostaisi, ja yllättyi tajuttuaan sen tunnevoiman elävänä esityksenä. Hän nimesi teoksen myöhemmin Valituslauluksi Hiroshiman uhreille (Threnody to the Victims of Hiroshima).

Vuonna 1960 ruotsalainen runoilija Artur Lundkvist (1906-1991) oli Agadirissa järistyksen aikaan. Hän kirjoitti näkemästään ja kokemastaan tuhosta ja kärsimyksestä kaupungin nimeä kantavan runoteoksen, joka julkaistiin 1961.

Suomessa kokeellisen teatterin pioneeri Katri Nironen (1920-2015) teki runokirjasta puhekuoroteoksen vuonna 1965. Teoksesta tehtiin Yleisradiolle studiotallenne, joka on esitetty radiokuunnelmana useasti, mutta live-esitystä ei Nirosen johdolla koskaan tehty. Nironen kertoo itse teoksen esittelyssä, että “vaikka puhekuoro ei ole vielä löytänyt paikkaansa kulttuurikuvassamme, on sillä kuitenkin takanaan vankka perinne“. Sen perinteen päälle oli hyvä rakentaa uutta.

* * *

4. maaliskuuta 2015 Agadir esitettiin ensimmäisen kerran julkisesti Petri Kuljuntaustan johdolla Taideyliopiston Exhibition Laboratoryssa, viisikymmentä vuotta teoksen valmistumisen jälkeen. Olin mukana tuossa esityksessä. Kokemus oli vahva, niin esiintyjille kuin monelle esityksessä paikalla olleelle; yleisössä oli Katri Nirosen teatteriryhmän Collegium Artiumin jäseniä vuosikymmenten takaa, ja hänen tyttärensä Leena Schönberg-Saari.

Agadirin esitys Taideyliopistossa 4.3.2015.

Agadirin esitys Taideyliopistossa 4.3.2015. (Kuva videonauhoituksesta)

Musiikkitalon piippuhyllyllä ennen konsertin alkua 13.3.2015

Musiikkitalon piippuhyllyllä ennen konsertin alkua 13.3.2015

13. maaliskuuta 2015 RSO esitti Musiikkitalossa Pendereckin Valituslaulun Hiroshiman uhreille. Vaikka istuin katsomon ylimmällä rivillä, lähes orkesterin päällä, teoksen tunnelma, äänivärit- ja massat imaisivat mukaansa.

En voinut välttyä vertaamasta vain reilua viikkoa aiemmin esitettyä Nirosen teosta tähän Pendereckin sävellykseen: tehty samalla vuosikymmenellä, avantgardismin avainteoksia, sävel- ja äänikenttiä, graafinen notaatio (katso video Valituslaulun notaatiosta), tavallisten instrumenttien – ihmisäänen ja jousisoittimien – epätavallista käsittelyä, temaattista samankaltaisuutta, katastrofien kuvaannollista kauheutta.

Sivu Agadirin graafisesta esitysohjeesta.

Sivu Anssi Asunnan laatimasta Agadirin graafisesta esitysohjeesta.

* * *

Tunsiko Nironen Valituslaulun säveltäessään Agadiria? Tunsiko hän myös Pendereckin? Ehkä. Varmuutta ei Katri Niroselta enää voi suoraan saada – hän kuoli kuukausi sitten, 24. heinäkuuta – mutta arvailla voi ja kysellä.

Sekä Nironen että Penderecki olivat suunnannäyttäjiä omilla alueillaan. Nironen seurasi tiiviisti esittävän taiteen uusimpia suuntauksia, joista hän kuuli varmasti jo asuessaan Ruotsissa 1950-luvulla. (Pendereckin ensimmäinen vierailu Suomeen toteutui vasta 1968, jolloin hän sai paljon julkisuutta radiossa ja lehdissä (Kuljuntausta (2002): ON/OFF: Eetteriäänistä sähkömusiikkiin). Tämä visiitti oli kuitenkin vasta Agadirin jälkeen.)

Nirosen tytär  Leena Schönberg-Saari kertoi minulle:

“Olen tutkinut Katrin muistiinpanoja ja hänen äänilevyjään enkä ole löytänyt mitään viitettä  yhteydestä Krzysztof Pendereckiin. Tämä ei tietenkään aivan varmasti sulje pois mahdollisuutta, että Katri olisi jossain kuullut ko. teoksen [Valituslaulun].

Muistan Katrin aina joskus törmänneen ajatuksiin tai teoksiin, joiden lähtökohta oli hänen mielestään saman suuntainen kuin hänen ajatuksensa tai teoksensa. Tuolloin Katri sanoi suunnilleen, että

“Olisi suuruudenhulluutta kuvitella olevansa ainut ihminen maan päällä, joka ajattelee tai työskentelee samankaltaisen aiheen parissa. – jotkun asiat ovat ikään kuin ilmassa, ja voivat putkahtaa esiin yhtä aikaa eri tahoilla“.

Tässä yhteydessähän on myös kysymyksessä varsin samankaltaiset valtavat katastrofit, joiden teemaa ja kulkua ilmaistaan akustisesti.”

Leena Schönberg-Saari jatkaa teoksen ensinauhoituksesta:

“Agadiria ei ole aikaisemmin esitetty livenä [ennen 4.3.2015]. Se valmistettiin Ylelle ja kuunnelmana sitä on esitetty Suomessa ja eri puolilla maailmaa muistaakseni yli 30 kertaa vuosien varrella. Esim. RAI (Italia) on esittänyt sen useaan otteeseen.

Myös radionauhoituksessa 1965 Katrin ohjauksella esiintyjillä oli omat roolinsa ja kukin liikkui oman roolihahmonsa mukaisesti. Järistyskohtaus synnytti valtavan kaoottisen liikesuman joka päättyi pysähtyneeseen kuvaan, loukkaantuneet ja puristuksiin jääneet olivat nauhoitustilanteessa sellaisissa asennoissa, joihin järistyksen aikana jäivät. Näissä asennossa kunkin esittäjän äänenkäyttö muuttui luonnollisesti oikeanlaiseksi. Eli kaikki äänet syntyivät liikkeistä… Tämä oli Katrin “kokonaisilmaisun” ehkä tärkein lähtökohta …”

* * *

Tällä viikolla Agadir esitetään taas livenä, ensin kutsuvierasnäytäntönä Taideyliopiston avajaisissa keskiviikkona, ja julkisena esityksenä Helsinki Design Weekin Kaupunkitila | Urban Space -tapahtumassa Helsingissä Lyypenkinlaiturilla Vanhan Kauppahallin edessä perjantaina 4.9.2015 klo 18.

About Olli Laasanen

Eyes and ears open. New and old. Jobs and hobbies. Pictures and music. Entertaining and serious. Change and stability. Nature and urban.
This entry was posted in Artsy, Finland, Music, Poland, Yhteiskunta and tagged , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s