Olisiko tarpeellista? – “Blogi” sadan vuoden takaa

Isoisäni Roopert (Erkki Robert) Laasanen oli viime vuosisadan alkupuolella aktiivinen nuorisoseuralainen Keskipohjanmaalla, erityisesti kotipitäjässään Vetelissä.

Oheinen kuva Roopertista on otettu Atelier Rembrandtissa Helsingissä joskus 1910-luvulla, arvaisin. Miten mahtoi Roopert päätyä kuvattavaksi Atelier Rembrandtiin? Se oli aikansa merkkihenkilöiden valokuvaamo, kuten Museoviraston kuvakokoelmat paljastavat: ateljeessa otettuja muotokuvia on aina Mannerheimista lähtien. Isoisäni ei ollut valtakunnan eikä tietääkseni muunkaan tason julkkis, mutta hänellä saattoi olla pieni rooli keskipohjalaisen yhteisöllisyyden ja yhteistoiminnan kasvussa itsenäistyvässä Suomessa.

Ehkä Roopert tarvitsi kuvaansa suhdetoiminnassa. 1800-luvun lopulla ja vielä 1900-luvun alussa tällaisia kuvia (carte de visite) kerättiin ja jaettiin käyntikortin tavoin.

Olen jo aiemmin kirjoittanut yhdestä Roopertin lähettämästä postikortista. Lainaan tässä blogissa isäni arkistoista löytynyttä Roopertin kirjoitusta “Olisiko tarpeellista?“. Kirjoitus on mitä todennäköisimmin 1910-luvun alkupuolelta. Silloin Roopert lähetteli kirjeitä ja kortteja ainakin veteliläiselle Heikki ‘Heiska’ Tunkkarille, joka oli myös nuorisoseura-aktivisti.

Jos blogi olisi keksitty 1910-luvulla, Roopert olisi hyvinkin saattanut olla aktiivikirjoittaja. Kirjoituksen sisältö on hämmästyttävän ajankohtainen nyt sata vuotta myöhemmin, kun paperille kirjoitut muistot ovat häviämässä taistelun digitaalisille muistiinpanoille – kuten tämäkin blogi osoittaa …

* * *

Olisiko tarpeellista?

Meidän aikanamme usein melkeinpä vihalla ajatellaan ja syytetään entisajan ihmisiä siitä etteivät he ole jättäneet jälkeensä mitään selviä todisteita elämästään tai toisin sanoen eivät ole merkinneet paperille niistä toimista ja töistä mitä he ovat kullakin aikakaudella toimittaneet.

Millä hauskuudella ja utelijaisuudella me nyt lukisimme ja tarkastelisimme esim. vaikkapa isoisämme nuoruuden aikuisia toimia, jos niitä voisimme nyt jostakin esille vetää. Me tuskin yksikään hyväksyisimme niitä sen aikuisia toimia sillä ne ehkä suurimmaksi osaksi olisi yöllisiä raitti-elämää kuvaavia tapauksia tai lauvantai ja sunnuntai illallisista juomaseuroista muistiin merkittyjä havaintoja. Mutta kaikesta tästä huolimatta ne olisivat meille nyt verrattomia aarteita joiden avulla voisimme

2.

me monta salattua asiaa itsellemme paljastaa.

Sillä aikakaudella jota me nyt elämme on jo tehty osittain korjauksia näissä asioissa, sillä ainakin tärkeimmistä kokouksista tavataan merkitä asiat muistiin paperille ja säilyttää niitä jossain vississä paikassa. Mutta näiden kautta tulevat vaan yleiset asiat säilymään muistissa ja pienemmät monesti hyvinkin tärkeät seikat joutuvat unholaan. Luullakseni on hyvin harvassa niitä henkilöitä jotka pitävät omasta elämästään mitään päiväkirjaa, vielä kenties harvemmassa sellaisia seuroja joiden yksityisseikat ovat muistiin merkityt.

Olisiko sitten tuollaiset muistiinpanot tarpeellisia, teistä varmaan moni ajattelee? Jo useammin kuin kerran on todistettu se seikka, että kaikki tällaiset muistiinpanot ovat verrattomia aarteita sille, tai niille henkilöille jotka tulevaisuudessa joutuvat kirjoittamaan paikkakuntan-

3.

sa historiaa ja minä puolestani ehdottomasti asetun puollustamaan tällaisten muistiinpanojen merkitsemistä. Minun toivoni olisi, että Yritys ja Kataja [voimisteluseuroja Vetelissä 1910-luvulla] alkaisi täst’edes jokaisesta tilaisuudesta pitää n.k. päiväkirjaa jota hoitaisi vaikkapa jomman kumman seuran kirjuri ja voisi sen kirjoittaa esim. seuraavaan [tapaan]:

Tammikuun 15 päivän illalla Yrityksellä ja Katajalla voimisteluharjoitukset ”Veikkolassa” [Vetelin nuorisoseurantalo, nyt kotiseutumuseon pihapiirissä]. Voimistelijat olivat muut harjoituksissa paitsi Luoman Vilho, Mäntysaaren Jalmari [Olisiko Museovirastossa kuva Jalmarin häistä 1910-luvulta? Kuva kannattaa avata ruudun kokoiseksi ja ihmetellä häävieraden asuja.] ja Krouvin Siikri [ehkä Sigrid Sofia Mathiasdotter Slotte] oli poissa. Harjoitukset olivat varsin hyvät, edellisiin verraten. Muuta huomattavaa ei tapahtunut kuin se, että Klaavun Nestori [Lue lisää Kankaan eli Klaavun taloista Tunkkarin kyläyhdistyksen julkaisusta Tunkkarin Sanomat. Nestori taisi olla Joonaantalon isäntä.] putosi renkaista ja loukkasi lievästi kasvojansa. Harjoitusten loputtua ”Yrityksen” johtaja luki urheilulehdestä A. A. Vartian [Arvo Vartia oli Suomen Urheilulehden päätoimittajana vuoteen 1913.] kirjoittaman kappaleen ”Terveyden hoidosta” – Vielä pantiin 10 minuuttia ”parimarsia” ja niin lukittiin Veikkolan ovet kello puoli 10 illalla.

4.

Kun oli niin kaunis kuutamo ilta niin mentiin vielä Hohenthalin pakariin [Arvaan, että tässä Roopert viittaa Samuli Hohenthalin kotitalon pakaritupaan eli erilliseen rakennukseen, jossa leivottiin. Samuli muutti myöhemmin sukunimensä Harimaksi. Hänestä tuli suomalaisen tukkukaupan uudistaja ja kauppaneuvos. Hohenthalin eli Hariman historiasta lisää täällä.]  josta ostettiin 10 pennin pullat. [Halvalla pullat myytiin: Tilastokeskuksen rahanarvokertoimen mukaan 10 penniä vuonna 1910 vastaa noin 40 senttiä nykyrahassa]. Muuten välillä hauskoja juttuja ja naurua.

Ajatelkaa, millä nautinnolla tällaista päiväkirjaa luettaisiin jo parinkymmenen vuoden perästä.

R. L.

Jos palstoilla on tilaa niin pyydän Lauvantai-iltaan.

Kiireessä

Roopert L.